Huovutusviikonloppu

Lähdin innolla huovuttamaan ja mielikuvissa kiilsi uudet huopikkaat tyttärelle ensitalveksi.
Vanhoja villoja löytyi varastosta laatikollinen, mutta vielä piti saada violettia uuttakin, :=).

Ensimmäisen 4 tunnin jälkeen kasassa oli; katastrofi:

Meinasin hylätä haaveeni, oikaista selkärankani ja lyödä hanskat tiskiin! Opettaja ammattitaitoisena valoi uskoa tulevaan ja sai minut vieläpä kokeilemaan toista paria värjäämättömällä harmaalla villalla, josko tarttuis
saumat paremmin. No ei ne sen paremmin tarttuneet, tuloksena samanlainen epämääräinen märältä taljalta haiseva möntti. Opettajan kehoituksesta yöksi kuivauskaappiin ja aamulla aloin neulalla paikata sitä mitä huovutus taidoista uupuu.

Kotvanen vierähti, ennenkuin sain villat pysymään läjässä ja pääsin tossuja kuumalla ja kylmällä vedellä rumpsuttelemaan ja kuplamuovin välissä nuttuuttamaan.

Ja eikös vaan katastrofin aineksista suht huopikkaat syntynytkin, ei nyt mitkään huippuyksilöt, mutta ensimmäisiksi huopikkaiksi OK. Toivottavasti tytär ensitalvena käyttää, äidin "leipomia" menopelejä, :=))